Lomailua

Hejsan alla! 
Onko hiihtoloma jo pian ohi vai vasta alkamassa? Millaisia suunnitelmia sinulla on tai oli tälle lomalle? Tässä pintaraapaisu omaan lomaani, jota on vielä onneksi muutama päivä jäljellä.

Luonto: metsät, jäätyneet järvet, paksu lumihanki, 

raitis ilma, Tahkon ladut ja rinteet, aurinko. . . 

Urheilu: laskettelu, lumilautailu, pakkasen puremat posket, hiihto, luistelu,

 uuden joogamaton innoittamat kotitreenit. . .

Perhe: tuttu, turvallinen, läheinen, samalla ärsyttävä, mutta 

myös tärkeä, hauska ja rakas apinalauma. . .

Kiireettömyys: koulu, kouluasioista stressaaminen (vaikka ehkä pitäisi), 

kiveen hakattu aikataulu. . .

Ruoka: toinen toistaan epäterveelisemmät mutta sitäkin maukkaammat 

einekset, heh. Lomalla pitää saada syödä mitä huvittaa, eikö? Loman jälkeen 

voi taas skarpata...

Mistä on ajatukset nollaava hiihtoloma tehty?

Luonnosta, urheilusta, perheestä, kiireettömyydestä ja ruoasta. 
Niistä on minun hiihtolomani tehty.

Michelin-ukko liikenteessä

Minä ja mami rinteessä

Kyllä, hiihtoloma on itselleni vieläkin hiihtoloma, vaikka se nykyään talvilomana kuulemma paremmin tunnetaan. Sanan loma, yhdistän aikaan, jolloin ulkonäöllä ei juurikaaan ole väliä, joten päätin kokeilla punaista hiusnaamiota. En ole ihan varma siitä, mitä tällä kokeilulla hain, mutta lopputuloksesta tuli jotakin liukuvärin ja latvadippien välimaastosta. Vaihtelu virkistää, ainakin hetkeksi.

Leppoisaa loppu - tai alkulomaa kaikille väriin ja karvoihin katsomatta!

<3: Sanna-Mari

Viikonlopun fiilistelyä

Viime viikonloppu oli pitkästä aikaa mitä ihanin! Minun ja veljeni synttäreitä juhlittiin päivästä toiseen. Omat pippaloni olivat pienimuotoiset, mutta sitäkin tunnelmallisemmat. Olohuone täynnä patjoja, tärkeitä ihmisiä pyjamissa, ruokaa, puheensorinaa, Disney-klassikkoleffoja, toinen toistaan ihanempia HERKKUJA...

Lauantaina pääsin sivistyksen ja kulttuurin ytimeen, katsomaan Ovelaa Kettua Helsingin kansallisoopperaan. Ooppera oli visuaalisesti upein koskaan näkemäni teos. Lavasteet ja etenkin puvut olivat mielettömiä! Jokaisen kannattaisi ehdottomasti käydä nauttimassa oopperan tai baletin kaltaisista kulttuurielämyksistä aina kun sellaiseen on mahdollisuus. Se on toki kallista, mutta jos vain joskus tulee tilaisuus toivoa lippua vaikkapa lahjaksi, niin miksipä ei kokeilisi jotain uutta ja maailmankuvaa avartavaa? Itselläni on pienoinen etulyöntiasema, kun yhden parhaista ystävistäni isä sattuu olemaan kansallisoopperalla töissä... :D

Sunnuntaina vietettiin sukulaissynttäreitä, joissa ei ylensyönniltä vältytty. Sen lisäksi että juhlien keskiössä on ruoka, on perheelläni ollut tapana järjestää sukujuhliin jonkinlainen kaikkien yhteinen aktiviteetti. Aikaisempina vuosina se on ollut hiihtoa tai luistelua, mutta tämän vuoden juttu oli valokuva-arvoitukset:

Veljeni on...

+

= ?

Lopuksi vielä asiasta apinaan. Hiihtoloma alkaa pian häämöttää, mutta ennen sitä ehtii tapahtua vielä vaikka ja mitä. Lastenhoitoa, uuteen kuntosaliin tutustumista, vanhojentanssiorkesterin treenejä ja kolme h-hetkeä, uuden jakson aineisiin ja aikatauluhin totuttelua, arjesta selviytymistä harrastusten ja kaiken edellämainutun ohella... Täytyy myöntää että hiihtoloma osuu tänä vuonna ihan hyvään saumaan.

Nauttikaa talvesta ja lumesta vielä kun niitä riittää❤️

-Sanna-Mari

Sweet dreams

Vuoden viides viikko vetelee viimeisiään, kun taas pitkään odottamani helmikuu pääsi tänään pyörähtämään käyntiin. Tiedättekö mitä se tarkoittaa? Sokeriton tammikuu on nyt vihdoin ja viimein ohi! Sen kunniaksi ostin irtokarkkipussin ja söin etukäteisalaskiaspullaa kermavaahdolla ja mansikkahillolla. 

Yllätyksekseni huomasin, etten oikeastaan ole jäänyt niin paljosta paitsi kieltäytyessäni kaikista herkuista reilu kolmen viikon ajan (sokerilakkoni alkoi vasta tammikuun toisella viikolla). Eihän se lakon aikana kivalta tuntunut katsoa vierestä, kun muut vetivät jätskiä, keksejä tai kaakaota päivästä toiseen, mutta kun jostain pystyy olemaan erossa tarpeeksi pitkään, ei sitä oikeastaan tee enää mieli entiseen tapaan. Jutun juju on varmaankin siinä, että kun on pitkään halunnut jotain ”kiellettyä”, se menettää hohtonsa, kun siitä tuleekin sallittua. En voi kuitenkaan väittää ettenkö nauttisi tästä tunteesta, kun saan syödä samaa ruokaa minua ympäröivien ihmisten kanssa. 

--- Forever hungry ---

Lakko todella kannatti, sillä ihoni on nyt pitkästä aikaa hyvässä kunnossa. Akneni takia en ole oikein kulkenut yleisillä paikoilla ilman minkään näköistä meikkipohjaa sitten alakoulun, mutta tänään menin kauppaan täysin ilman meikkiä. Olen ilonen että pystyin siihen, vaikkei oloni tuolloin ollutkaan erityisen hehkeä, mutta siitä huolimatta tein sen. Ulkopuoliselle tämä varmaan kuulostaa mitättömältä pikkuseikalta, mutta ihoni on ollut todellinen riesä jo pitkään. Lähes kaikkia hoitokeinoja on kokeiltu, mutta mistään ei ole ollut pysyvää apua. 

Uskon kuitenkin, että minulla voi olla vielä hivenen toivoa, sillä naisen sanotaan olevan kauneimmillaan 17-vuotiaana. Omalla kohdallani tuon sanonnan tulisi astua voimaan ensi perjantaina. Sitä muodonmuutosta odotellessa.

 

 

-Sanna-Mari