lauantai 11. kesäkuuta 2016

Huomentapäivääiltaa

Minä täällä taas vaihteeksi pitkähkönmoisen tauon jälkeen inspiroiduin ottamaan valokuvia (joista lisää tulevaisuudessa) ja siitä tuli mieleen että vosihan sitä taas tännekin jotain rustailla. Kevät on ollut varsinaista vertikaalista vuoristorataa, mutta kriisit kasvattaa, näinhän se on. Kun suurista mullistuksista on saanut otettua tarpeeksi etäisyyttä, pystyn jo paremmin käsittelemään tapahtumia järki- kuin tunnepohjaisesti ja uhraamaan yhä vähemmän energiaa negatiivisten asioiden mielessäpyörittelemiselle.

viimeinen koeviikko lukion tokaluokkalaisena = hallittu kaaos

Ihmissuhteet ovat syvältä, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Parhaassa tapauksessa saa kuitenkin ympärilleen myös niitä ihmisiä, jotka tuovat toisia vähemmän päänvaivaa -- tai pitävät sinua jokseenkin siedettävänä! Olen siis älyttömän kiitollinen kaikista ystävistäni ja puhun nyt ihan jokaisesta teistä. Kaikenlaisia koukeroita tulee ja menee, mutta on ihanaa, että tosiystävyys kestää välillä täysin utopistisiakin juonikäänteitä! Ei ole itsestäänselvyys omistaa hauskoja, ymmärtäväisiä, fiksuja ja vähemmän fiksuja sielunsiskoja, joiden kanssa jakaa asioita ja saada aikaan muistoja keinutuolipäiviä piristämään. 

Kulunut lukuvuosi on ollut tähän asti ehdottomasti shokeeraavin ja opettavaisin, pääasiassa ehkä tuota ensimmäistä. Niin paljon on vielä opittavaa sekä itsestä että täällä telluksella tallaamisesta, että ajoittain oppimisen tuska on vetänyt mielialani millon mihinkin kiven koloon. Synkimpinäkin hetkinä sitä on vain pitänyt pitää lujasti kiinni suhteellisuudentajun rippeistä, jotteivät tilanteet ole päässeet paisumaan omassa mielessä täysin vääriin svääreihin. Päättömät puheripulit ja toisten mielipiteiden vastaanottaminen mieltä painavista asioista on itselleni ollut se voimavara numero uuno, ovat ne kuulevat korvat sitten äidin, ammattiauttajan tai ystävän päässä. 

Yksi kuunteleva karvakorva

Tilanteiden, joille itse ei voi tehdä enää mitään, murehtiminen ja vatvominen ovat nyhtäneet veronsa koulumenestyksestä ja jaksamisesta muillakin elämän osa-alueilla, minkä vuoksi en voisi olla iloisempi juuri alkaneesta kesälomasta! Se antaa sekä mahdollisuuden niiden asioiden tekemiselle, joista aidosti nauttii, ilman huonoa omatuntoa siitä että pitäisi olla tekemässä jotakin oikeasti hyödyllistä, että myös tilaisuuden aloittaa jokseenkin puhtaalta pöydältä syksyllä. 

Nautitaan kesästä ja elämästä 
<3: Sanna-Mari